Vihreitä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttamiseen

Hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 27.9.2015

Vihreät ratkaisut kotiutumiseen

Maailmassa on tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodistaan turvattomuuden, vainon, sodan tai luonnonkatastrofien vuoksi. Nämä ihmiset hakevat turvaa, ja kansainvälisen oikeuden mukaan muilla mailla on velvollisuus auttaa. Maailman pakolaistilanteen takia turvapaikanhakijoita saapuu myös Eurooppaan ja Suomeen entistä enemmän. Näille tosiasioille emme voi mitään. Emme myöskään voi sulkea silmiämme tai rajojamme maailman ihmisten hädältä.

Olennainen kysymys onkin, miten hoidamme tilanteen kunnialla Suomessa, jotta vainoa pakenevat saavat turvaa ja pääsevät täysipainoisesti osallistumaan yhteiskuntamme toimintaan.

Ihminen tarvitsee viisi perusasiaa, jotta hän voi asettua uuteen maahan: kodin, kielen, koulutuksen, työtä ja yhteyden paikallisiin ihmisiin. Vihreät esittävät keinoja, joiden avulla voimme tarjota nämä viisi asiaa kaikille tänne tuleville.

1. Koti

Asunnottomuus on maahanmuuttajilla yleisempää kuin muilla suomalaisilla. Koti on kuitenkin pohja, jolle koko elämä rakentuu. Jokainen tulija ansaitsee kodin - paikan johon asettua ja alkaa rakentaa uutta elämää.

• Käynnistetään kotoutuminen vauhdikkaammin asuttamalla turvapaikanhakijoita tavallisiin vuokra-asuntoihin vastaanottokeskusten sijaan.
• Kotiutumista tukee se, että koko perhe voi asua yhdessä. Helpotetaan perheenyhdistämistä ja uudistetaan perheenyhdistämisen kuulemiskäytäntöjä.
• Puututaan moniammatillisella yhteistyöllä asunnottomuuteen ja asumiseen liittyviin ongelmiin esimerkiksi toteuttamalla asumisneuvontaa, ehkäisemällä häätöjä sekä tarvittaessa tarjoamalla tuettua asumista.
• Tuetaan maahanmuuttajien asettumista suomalaisiin asuinyhteisöihin neuvonnalla ja muun muassa sosiaalisella isännöinnillä. Tuetaan järjestöjen hankkeita, joilla edistetään hyvää arkea.
• Kannustetaan kuntia tarjoamaan lisää kuntapaikkoja ja asuntoja turvapaikan saaneille lisäämällä tietoa, yksinkertaistamalla korvausjärjestelmää sekä tukemalla asuntojen rakentamista ja kunnostamista.

2. Kieli

Kotimaisten kielten oppiminen on avain arjen sujumiseen, työskentelyyn ja ihmissuhteiden luomiseen. Riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon tarjoaminen kaikille maahanmuuttajille on sekä heidän että koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

• Tehdään kielikoulutuksesta subjektiivinen oikeus. Jokaisella maahanmuuttajalla tulee olla oikeus opiskella suomea tai ruotsia niin pitkään, että hän saavuttaa ns. keskitason osaamisen, joka on riittävä valtaosaan työtehtävistä.
• Toteutetaan maahanmuuttajien kielikoulutusta kaikilla koulutustasoilla ja vapaassa sivistystyössä.
• Kotoutumiskoulutuksen laatu ja pitkäjänteisyys pitää varmistaa. Kilpailutuksen kriteerejä on parannettava tämän turvaamiseksi.
• Lisätään kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin seksuaaliterveyskysymykset.
• Oman äidinkielen osaaminen auttaa vieraan kielen oppimista. Tuetaan erityisesti lasten oman kielen oppimista varhaiskasvatuksesta lähtien.
• Kielikoulutuksessa huomioidaan osallistujien moninaisuus ja vaihtelevat elämäntilanteet. Koulutuksen on oltava sellaista, että sen voi yhdistää vaikkapa työntekoon tai lastenhoitoon. Mikäli opiskelija joutuu elämäntilanteen vuoksi keskeyttämään kieliopinnot väliaikaisesti, hänellä tulee olla oikeus palata niihin myöhemmin.
• Kielikoulutusta tulee tarjota myös työelämän ulkopuolella oleville ihmisille. Mahdollisuutta osallistua kielikoulutukseen tulee tukea esimerkiksi tarjoamalla vanhempien kieliopintojen ajaksi lastenhoitopalveluja.
• Naisten tarpeiden huomioiville ja naisille kohdennettujen kotoutumistoimien tarve on ilmeinen. Tarvitaan esimerkiksi vain naisille suunnattua kielikoulutusta.
• Kieltä oppii parhaiten sitä äidinkielenään puhuvien kanssa. Kielikoulutukseen tulee sisällyttää kielikahvilatyyppistä toimintaa, jossa maahanmuuttajat eivät opiskele vain keskenään vaan mukana on suomalaisia keskustelukumppaneina. Samalla maahanmuuttaja voi opettaa omaa kieltään suomalaisille.

3. Koulutus

Suomessa ei pärjää ilman koulutusta. Koulutus mahdollistaa työllistymisen, auttaa kotoutumisessa ja ehkäisee syrjäytymistä.

• Oikeus peruskouluun tulee taata myös ei-oppivelvollisuusikäisille. Samoin vailla oleskelulupaa olevilla lapsilla tulee olla oikeus käydä koulua. Varmistetaan lasten pääsy kouluun nopeasti esimerkiksi sitovalla aikarajalla ja tarjotaan kunnille rahoitus tämän toteuttamiseen.
• Kaikilla koulutusasteilla tarvitaan riittävät tukipalvelut. Oppilashuollolla ja tukiopetuksella tulee tukea maahanmuuttajia ja heidän mahdolliset erityistarpeensa tulee huomioida.
• Kouluille, joissa on erityisen paljon maahanmuuttajia, annetaan erillistä lisärahoitusta opetuksen riittävien resurssien turvaamiseksi.
• Peruskoulu ei nyky-Suomessa riitä: maahanmuuttajien pääsyä jatko-opintoihin pitää tukea tarjoamalla valmistavaa ja valmentavaa koulutusta niin lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin kuin korkeakouluihin.
• Tulijoiden aiemmin hankittu koulutus sekä osaaminen tunnistetaan ja huomioidaan nykyistä paremmin. Osaaminen on voitava osoittaa esimerkiksi näyttökokein.
• Tuetaan maahanmuuttajien mahdollisuutta täydennyskoulutukseen. Pääsy koulutukseen ei saa olla kiinni työmarkkina-asemasta.

4. Työ

Maahanmuuttajien työllisyysaste on koko väestöä matalampi mutta mitä pitempään maassa oleilee, sitä korkeammaksi se nousee. Positiivista työllistymiskehitystä on tuettava ja työllistyminen on saatava käyntiin heti maahan saapumisen jälkeen. Sekä yksittäinen maahanmuuttaja että koko Suomi tarvitsevat työtä.

• Turvapaikanhakijoille tulee antaa oikeus työskennellä heti heidän saavuttuaan Suomeen. Poistetaan kolmen ja kuuden kuukauden karenssiajat turvapaikanhakijoiden työskentelyoikeudesta.
• Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä ja työhön perehtymistä esimerkiksi yritysyhteistyöllä ja työpaikoilla kiertävien mentorien avulla.
• Annetaan turvapaikanhakijoille oikeus avata pankkitili.
• Myönnetään automaattisesti sosiaaliturvatunnus turvapaikanhakijoille.
• Työllistämistä edistävää koulutusta ja kielikoulutusta tarjotaan riittävästi ja niihin pääsee ilman jonoja tai katkoksia.
• Otetaan julkisella sektorilla käyttöön ns. anonyymi rekrytointi, jossa hakuvaiheessa poistetaan hakijan tunnistetiedot, kuten nimi. Näin voidaan ehkäistä tiedostamatonta syrjintää.
• Tuetaan työpaikoilla tapahtuvaa kielikoulutusta. Annetaan työnantajille rahallista avustusta tukemaan työntekijöiden pääsyä kielikoulutukseen.
• Tuetaan maahanmuuttajien työhön perehtymistä esimerkiksi työpaikoilla kiertävän mentorin avulla.
• Työpaikkojen kielitaitovaatimusten tulee vastata todellista kielitaidon tarvetta kyseisessä työssä. Ylimitoitetuista vaatimuksista luovutaan.
• Kuntien tulee sitoutua työllistämään yhtä paljon maahanmuuttajia kuin on heidän suhteellinen osuutensa kunnan väestöstä.
• Tuetaan maahanmuuttajien mahdollisuutta perustaa yrityksiä muun muassa yrityshautomojen avulla ja auttamalla byrokratiassa.

5. Yhteys paikallisiin ihmisiin

Yhteisö rakentaa kodin. Satunnaiset kohtaamiset, ystävyyssuhteet ja yhdessä tekeminen tukevat Suomeen asettumisessa.

• Tehdään kotoutumissuunnitelma kaikille maahanmuuttajille työmarkkina-asemasta riippumatta.
• Varmistetaan, että kaikki viranomaiset ja järjestöt tekevät saumatonta yhteistyötä erilaisissa maahanmuuttajiin liittyvissä kysymyksissä. Kotoutumistoimien koordinoinnista tulee olla vastuussa yksi taho. Taataan tulijoiden oma osallisuus heitä koskevassa päätöksenteossa.
• Tuetaan kolmannen sektorin toimintaa maahanmuuttajien vastaanottamiseksi ja kotoutumiseksi. Rakennetaan kuntiin pysyviä vapaaehtoistyön rakenteita, joilla tuetaan ihmisten välistä kohtaamista ja yhdessä tekemistä.
• Tuetaan maahanmuuttajien omien yhdistysten toimintaa muun muassa rahoituksella ja tarjoamalla tiloja sekä yhteistyötä muiden järjestöjen, esimerkiksi urheilu- ja kulttuuriyhdistysten, kanssa.
• Kehitetään mekanismeja osaamisvaihdolle, jossa maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset voivat vaihtaa palveluja ja osaamista. Samalla tuetaan ihmisten välistä kohtaamista ja sitä, että kaikille löytyy mielekästä tekemistä.
• Varmistetaan, että maahanmuuttajilla on suomalainen naapuri. Ehkäistään asuinalueiden sosiaalista segregaatiota ja rakennetaan samoille alueille erilaisia asuntokohteita.
• Turvataan globaalikasvatuksen ja rasismin vastaisen työn resurssit.
• Rasismi estää kotoutuminen. Pakolaisia ja maahanmuuttajia vastaanottava yhteiskunta tarjoaa turvallisen ja uhkailusta vapaan tilan.